Kirjaudu
Loading…

VALVONTA ( Palotarkastus )

Valvonta

Valvonnan eli palotarkastustoiminnan tarkoituksena on ehkäistä tulipaloista ja muista onnettomuuksista ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa.

Palotarkastuksilla valvotaan mm., että rakennusten omistajat, haltijat ja toiminnan- harjoittajat huolehtivat rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautuvat onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Valvontatyöhön liittyy myös tulipalojen ja muiden onnettomuuksien torjuntaa koskeva opastus ja neuvonta.  

Valvonnan suorittaminen

Valvontatehtäviä (palotarkastuksia) suorittavat pelastuslaitosten pelastusviranomaiset. Valvontatehtävän suorittajan virkanimike voi olla palotarkastaja tai joku muu virkanimike, kuten palomies, paloesimies, palomestari, apulaispalopäällikkö jne. Tarkastajalla on oltava sisäasiainministeriön vahvistaman mallin mukainen virkapuku sekä kuvalla varustettu pelastusviranomaisen henkilökortti. Henkilökortista on selvittävä henkilön nimi, syntymäaika, organisaatio ja virkanimike. Henkilökortti on esitettävä pyydettäessä.

Palotarkastuksen suorittamisesta ilmoitetaan yleensä etukäteen. Ilmoitus tehdään suoraan puhelimitse tai mikäli tarkastus koskee laajempaa aluetta, voidaan tulevasta tarkastuksesta ilmoittaa alueen postilaatikoihin jätettävillä ilmoituksilla.

Palotarkastuksen suorittaja on päästettävä kaikkiin tarkastettaviin tiloihin. Palotarkastaja laatii tarkastuksesta pöytäkirjan, joka postitetaan tai luovutetaan tarkastuksen yhteydessä kohteen omistajalle tai haltijalle tai näiden edustajalle. Suoritetuista tarkastuksista pidetään rekisteriä.  

Korjausmääräys ja toiminnan keskeyttäminen

Jos valvontatehtävää suoritettaessa havaitaan, että pelastuslain tai -asetuksen velvoitteita ei ole noudatettu, määrää pelastusviranomainen puutteet korjattavaksi. Jos puutteita ei voi heti korjata, annetaan korjaamiselle määräaika.

Jos havaittu puutteellisuus tai virheellinen menettely aiheuttaa välittömän onnettomuusvaaran, voi pelastusviranomainen keskeyttää toiminnan välittömästi ja määrätä onnettomuuden ehkäisemiseksi välttämättömistä toimenpiteistä.  

Valvontakohteet ja valvonnan toistuvuus

Pelastuslaki edellyttää, että pelastuslaitoksen on laadittava suunnitelma valvonta- tehtävän toteuttamisesta. Pelastustoimen säädöksissä ei enää säädetä palotarkastuskohteista, tarkastusten määräväleistä tai toteuttamistavasta vaan alueen pelastustoimi päättää niistä itse pelastuslain 79 §:n mukaisessa valvontasuunnitelmassa.

Valvontakäyntien aikavälit ovat 1-10 vuoden välillä. Kohteet, joita ei sijoiteta edellä mainittuihin luokkiin, tarkastetaan tarvittaessa. Kaikkiin kohteisiin voidaan tehdä tarvittaessa ylimääräisiä valvontakäyntejä.

Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien vapaa-ajan asuntojen turvallisuutta edistetään ensisijaisesti omavalvonnan ja turvallisuusviestinnän keinoin. Muita valvontakäyntejä tehdään teemaluontoisesti ja esiintyviin riskeihin perustuen. Valvontakäyntejä voidaan tehdä myös erikseen pyydettäessä.

Tarkastuksessa annettujen määräysten noudattamista valvotaan tarvittaessa jälkitarkastuksilla.

Palotarkastus voidaan suorittaa myös pyynnöstä. Jos epäilet, että kiinteistösi palo- ja henkilöturvallisuudessa on puutteita, voit soittaa palotarkastajalle ja sopia ylimääräisestä palotarkastuksesta.  

Auditoiva valvonta

Kainuun pelastuslaitos ottaa käyttöön Omatoimisen varautumisen auditoivan valvontamallin valvontasuunnitelman mukaisissa keskimääräistä suuremmissa ja vaativimmissa valvontakohteissa. Malli tarkastelee kohteen turvallisuusjohtamista, onnettomuusriskien hallintaa, turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja, rakenteellista paloturvallisuutta, turvallisuus- tekniikkaa sekä turvallisuusviestintää ja -osaamista. Mallin on kehittänyt Helsingin pelastuslaitos. Auditoivan valvonnan piiriin kuuluville kohteille toimitetaan tarvittava itsearviointimateriaali ennen tarkastusta sekä sovitaan tarkastuksen osallistujista.

Auditoiva malli ei korvaa perinteistä tarkastusta vaan ennemminkin syventää sitä. Perinteisessä palotarkastuksessa pääosa tarkastusajasta käytettiin rakennuksessa kulkemiseen. Uudessa mallissa valvontakäynti aloitetaan pöydän ääressä perehtymällä mm. turvallisuuden ylläpidon vastuisiin sekä turvallisuuden ylläpidon toteutumisen valvontaan ja dokumentointiin kiinteistössä. Eli tutustutaan järjestelyihin ja asiakirjoihin, joiden avulla kiinteistön omistaja tai haltija "todistaa" huolehtineensa säädösten edellyttämästä turvallisuuden ylläpidosta kiinteistössä. Turvallisuusjärjestelyihin ja asiakirjoihin tutustumisen jälkeen kävellään tarkastuskierros.

Auditoinnista saatu hyvä tulos voi harventaa kohteen valvontaväliä ja huono voi tihentää sitä. Valvontataajuus pyritään kuitenkin pitämään kohteen käyttötapa- luokalle määritetyn tarkastusvälin variaation sisällä.

Omatoimisen varautumisen itsearviointi

Auditoivaan valvontamalliin kuuluu omatoimisen varautumisen itsearviointi ennen varsinaista pelastusviranomaisen suorittamaa valvontakäyntiä. Itsearviointi ei ole pakollinen, mutta suosittelemme arvioinnin tekemistä.

Itsearviointiin tarvittavan omatoimisen varautumisen auditointimanuaalin löydät täältä Manuaaliin etukäteen tehtävä itsearviointi sujuvoittaa varsinaista tarkastusta. Itsearviointi kirjataan manuaalin sivuilta 18 - 19 löytyvälle lomakkeelle. Arviointikriteerit on tiivistelmänä sivuilla 4 - 5 ja perusteellisemmin avattuna sivulla 6 - 17. Arviointiasteikko on väliltä 1 - 5, jossa 1 vastaa heikkoa tasoa ja 5 edistyksellistä tasoa.

Ohje palotarkastukseen osallistuville henkilöille on luettavissa tästä.

Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset

Asuinrakennusten palotarkastuksia tehdään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Kainuun kunnat on jaettu palotarkastustyötä varten valvonta-alueisiin. Vuosittaiset valvonta-alueet noudattelevat vanhoja palotarkastusalueita, joiden asuinrakennuksiin tehtiin aiemmin 10 vuoden välein palotarkastuksia (kunta oli jaettu kymmeneen osaan ja yhdestä osasta muodostui vuotuinen palotarkastusalue). Aiemmin asuinrakennukset ja niihin verrattaviin kohteisiin suoritettiin palotarkastus keskimäärin kymmenen vuoden välein. Kaikissa kiinteistöissä ei ole tarvetta suorittaa palotarkastusta, vaan asukkaiden omatoimista varautumista onnettomuuksiin pyritään lisäämään myös muilla keinoin. Vuorossa oleville valvonta-alueille jaetaan asuinrakennuksiin pientalon omatarkastuslomake ja pientalon paloturvallisuusopas (liitteet 3 ja 4), joilla asukas itse arvioi ja kehittää turvallisuuttaan. Niihin kohteisiin joista ei saada palautetta omatarkastuslomakkeella, suoritetaan yhteydenotto ja palotarkastus. Omatarkastuslomaketta käytetään myös mahdollisesti tehtävän palotarkastuksen lähtötietona. Lisäksi palautettujen omavalvontalomakkeiden perusteella tehdään satunnaisotantana yleinen palotarkastus 10 % vuorossa olevista omavalvontakohteista.

• Kaikkiin tarkastusvuorossa olevan valvonta-alueen taloyhtiöihin (yli 3 asunnon rivi ja kerrostalot) tehdään palotarkastus 10 vuoden välein. Kokonaismäärästä tarkastetaan siten 10 % vuosittain.

• Vapaa-ajan asuntoihin suoritetaan omavalvontaa. Aiemmin vapaa-ajan asuntoihin suoritettiin palotarkastus keskimäärin kymmenen vuoden välein. Jatkossa jaetaan vuorossa oleville palotarkastusalueille vapaa-ajanrakennuksiin pientalon omatarkastuslomake ja pientalon paloturvallisuusopas, joilla asukas itse arvioi ja kehittää turvallisuuttaan. Vapaa-ajan asuntojen palotarkastusalueet noudattavat asuinrakennusten palotarkastusalueita. Niihin kohteisiin joista ei saada palautetta omatarkastuslomakkeella, suoritetaan yhteydenotto ja palotarkastus. Omatarkastuslomaketta käytetään myös mahdollisesti tehtävän palotarkastuksen lähtötietona. Lisäksi palautettujen omavalvontalomakkeiden perusteella tehdään satunnaisotantana yleinen palotarkastus 5 % vuorossa olevista omavalvontakohteista.

Ylimääräinen palotarkastus

Ylimääräinen palotarkastus on pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi:

• nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen havaitsemista henkilö- tai paloturvalli-suuteen liittyvistä puutteista tekemän ilmoituksen johdosta;
• huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä;
• rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen;
• kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilö-turvallisuudessa on vakavia puutteita;
• teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esim. anniskeluravintolat ja muut ko-koontumistilat).
• yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski.

Erityinen palotarkastus

Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus tehdään uuteen tai peruskorjattuun rakennukseen tai kohteeseen ennen käyttöönottoa. Erityinen palotarkastus on perusteltua tehdä kohteisiin, jotka ovat velvollisia laatimaan pelastusasetuksen (407/2011) mukaisesti pelastussuunnitelman: asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa;
• pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin (poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa)
• kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;
• lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
• majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
• tiloihin, joita käytetään yli 10 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
• kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
• kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
• yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
• yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
• ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;
• kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24§:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
• kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
• työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
• yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin.


Näiden kohteiden lisäksi aina kun rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta tai pelastusviranomainen katsoo erityisen palotarkastuksen tarpeelliseksi. Kohteita voivat olla esimerkiksi maatalouden ja teollisuuden kohteet, jotka eivät ole pelastusasetuksen mukaan pelastussuunnitelmavelvollisia.

Jälkipalotarkastus

Jälkitarkastus on valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee tarvittaessa valvoakseen annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään yleisellä palotarkastuksella annettujen korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä (määräaikaista) palotarkastusta. Jälkipalotarkastus voidaan katsoa suoritetuksi asiakkaan ilmoitettua kirjallisesti korjausten tultua tehdyksi. Tätä menettelyä voidaan käyttää vähäisten korjausmääräysten osalta (kunnossapito-ohjelmat, eri suunnitelmien päivitykset, jotka voidaan tarkastaa sähköisellä menettelyllä).

 
Valvonnan maksullisuus


Maksullisuuden laillisuusperusta

Pelastuslain 96 §:n mukaan pelastuslaitos voi periä maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta. Perittävien maksujen suuruudesta päättää Kainuun pelastuslautakunta (johtosääntö 2009/4§, kohta 13).  Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää.

 

Valvontakohteiden palotarkastusten veloitukset

Asuinrakennusten palotarkastukset

Asuinrakennuksissa ei omakoti- ja paritalojen palotarkastuksesta peritä maksua. Ensimmäisestä jälkipalotarkastuksesta ei peritä maksua, mutta toisesta jälkipalotarkastuksesta peritään maksu. Pelastussuunnitelma velvollisten taloyhtiöiden yleinen palotarkastus on maksullinen.

Asuinrakennusten palotarkastusten hinnat (alv. 0 %) 1.1.2014 alkaen:
Hinnasto

Muiden valvontakohteiden palotarkastukset

Palotarkastukset ovat maksullisia valvontakohteissa, jotka eivät ole asuinrakennuksia, tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Tällaisia kohteita ovat aiemmin kerran vuodessa palotarkastetut kohteet.
Palotarkastusmaksu koostuu perusosasta, sekä tuntiveloituksesta. Perusmaksu sisältää 2 tuntia kohteessa tehtyä tarkastustyöltä. Kaksi tuntia ylittävältä työajalta peritään tuntiveloitus jokaiselta alkavalta tunnilta. Palotarkastuksesta veloitetaan korkeintaan 2 päivän työtunnit.

Muiden valvontakohteiden palotarkastusten hinnat (alv. 0 %) 1.1.2014 alkaen:
Hinnasto

Maksua ei peritä muiden viranomaisten tai tarkastuslaitosten valvontavastuulla olevista tarkastuksista, joihin pelastuslaitoksella on osallistumisoikeus tai joihin pelastuslaitos on perinteisesti osallistunut. Näitä ovat mm. rakennusten, väestönsuojien ja paloteknisten laitteistojen käyttöönottotarkastukset sekä Turvatekniikan keskuksen suorittamat tarkastukset merkittävissä kemikaalikohteissa.

Mikäli valvontakäyntiä ei voida suorittaa asiakkaasta johtuvasta syystä tai valvontakäynnin ajankohtaa siirretään edellisen arkipäivän klo 12:00 jälkeen, laskutetaan peruuntuneesta tarkastuksesta yhden työtunnin mukainen taksa (50 €/h alv 0 %).

Laskuista reklamointi ja/tai valittaminen

Laskusta voi reklamoida vapaamuotoisesti kirjallisesti suoraan Kainuun pelastuslaitokselle tai valittaa Oulun hallinto-oikeuteen.

PELASTUSTOIMI YHTEYSTIEDOT
MATERIAALIPANKKI TOIMIPISTEET

KAINUUN PELASTUSLAITOS - Kajaani toimipiste, Opintie 1 87100 Kajaani, Puh. 08 6155 3100(vaihde)- Fax: 08 6155 3101 - Sähköposti: etunimi.sukunimi@kaipe.fi

Kirjaudu or Sign up